*

karirosenlof

Itsenäisyys

Hyvää 26. itsenäisyyspäivää

Lähes sata vuotta sitten Suomen eduskunta hyväksyi äänin 100-88 hallituksen esityksen uudeksi hallitusmuodoksi, jonka mukaan Suomi on riippumaton tasavalta.

Itsenäisyysjulistus annettiin ensimmäinen maailmansodan riehuessa, emämaa Venäjän ajauduttua vuoden jo toisen vallankumouksen jälkeen yhä pahempaan sekasortoon, ja suomalaisten keskinäisen, verisen välienselvittelyn tullessa yhä todennäköisemmäksi.

Suomi100 - Sata vuotta suomalaista korruptiota

Jos itsenäisen Suomen satavuotista historiaa olisi voinut juhlistaa paremmin kuin korruptiolla, hyväveli-verkostoilla, kaksinaismoraalilla ja hävyttömällä rahan tuhlaamisella, niin en ainakaan itse olisi keksinyt, mikä se tapa olisi mahdollisesti voinut olla. Suomi100-rituaali kunnioittaakin suomalaisen politiikan paskimpia perinteitä alkaen karkeloiden järjestelytoimikunnan eli Suomen 100-vuotisjuhlavuoden projektin hallituksen jäsenten toiminnasta.

Suomalaisten geeneissä kummittelee alistuminen ja tykinruokana oleminen.

Monesti yleisessä keskustelussa nostetaan suomalaisten nöyryys ja kohteliaisuus kanssaihmisiä kohtaan. Miksi suomalaiset kunnioittavat vieraita, mutta eivät kotiin jääjiä? Miksi täällä on tapana, että ihmiset eivät tee suurempaa numeroa itsestään? Miksi muut ovat aina hiukan suurempia herroja kuin suomalaiset? Historialla perusteltaessa näillä piirteille voi löytää hyvinkin loogisia selityksiä.

Huomautan heti alussa, että paneudun paljon itsenäisyyttä edeltävään aikaan. 

Naurettava EU - kansanäänestys!

Helsingin Sanomien tähtitoimittaja Pekka Mykkänen kertoi |1 Perussuomalaisten seuraavan puheenjohtajan Sampo Terhon naurettavasta populismiheitosta - juuri puheenjohtajavaalien alla ja romahtaneen kannatuksen piinaamana - harkitsemme seuraaviin eduskuntavaaleihin EU - kansanäänestyksestä vaaliteemaa ja myöhempää toteutusta, tämähän on tosiaan naurettavaa kysyä kansan mielipidettä.

Satavuotinen Suomi voisi muistaa myös Napoleonia, Japania ja Leniniä.

Satavuotisen Suomen juhlimisen yhteydessä nousevat puheenaiheiksi myös syyt, miten ja miksi Suomi ylipäätään saavutti itsenäisyytensä. Laajempi spekulaatio vaatisi vähintään kirjan pituista näkökulmaa, jonka tutka ylettyy aikakausien yli ja pureutuu tarvittaessa tärkeisiin yksityiskohtiin, joten sekaleikelty artikkeli toimikoon paremman puutteessa valoittajana. 

 

Kolikkokohu - Suomi käänsi selän historialleen

Suomen 100-vuotisjuhlarahan ympärille muodostunut kohu osoitti mainiosti sen kaksinaismoraalin ja pinnallisuuden, jolla Suomessa käsitellään omaa historiaamme, symboleja ja taiteen sisältöä. Ei tietysti ollut vaikeaa arvata, että historiallisesti kansaa voimakkaasti jakaneen sisällissodan nostaminen framille aiheuttaisi parran pärinää ja aina voidaan miettiä, olisiko kolikossa voinut olla jokin toinenkin kuva. Itsenäisen Suomen alkutaipaleen vaikeuksien symboliksi nostettu kuva oli reaktioista päätellen kuitenkin tismalleen oikea valinta.

Lahtarihommia

Tämä kirjoitus tuli ulos luettuani Saku Timosen blogikirjoituksen http://blogit.image.fi/uuninpankkopoikasakutimonen/2017/04/05/sinimustaa-puhetta/

Tuossa mennäviikolla Kittilän Persujen PJ ois halunnu että mie alan soittaan Vasemmistoliiton vaaliteltalla S-kaupan pihalla lahtarimarssia. Tuli siihen selän taka hoilaan ja naureskelemaan ku soitin kitaraa. Ois kuulemma pitäny häntä säestää.

Parasta kuntalaispolitiikkaa on Suomen oman päätösvallan vaatiminen

Kuntien taloudelliset ongelmat ovat seurausta EU:n ohjaamasta politiikasta, jota eduskunta ja hallitus toteuttavat. Nämä ovat vetäytyneet vastuustaan peruspalvelujen rahoituksessa ja siirtäneet kunnille lisää velvoitteita. Tehtävien lisääminen on pakottanut kunnat veroasteen nostoon ja johtanut myös kuntien velkaantumiseen. Kunnallisvero on tasavero. Verotusta on viety tasaverojen suuntaan ja siten siirretty verorasitusta pienituloisten suuntaan.

Maaliskuu 1917 toi lippukirjavuuden

 

 

Leijalippu hulmusi voitokkaasti

Kevään 1917 tapahtumiin liittyvistä runoista on kenties tunnetuin V.A. Koskenniemen Leijonalippu: Sua, Suomen leijona, tervehdän: sun säilässäs aurinko palaa! Mutta leijonalipulle runoilivat muutkin. Larin Kyöstin runon nimeltään Lippulaulu alkaa: Nyt leijonalippu liehumaan,/ maan voiman vapaa vaate, Sen lisäksi leijonalipulle runoili maalaisliittolainen kansanedustaja Antti Rentola:

Hulmua leijonalippu / käskystä kohtalon kalliin, / sähkötä Suomeni kansa /

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä