*

karirosenlof

Energiaomavarainen Suomi

  • Energiaomavarainen Suomi
  • Energiaomavarainen Suomi
  • Energiaomavarainen Suomi
  • Energiaomavarainen Suomi
  • Energiaomavarainen Suomi
  • Energiaomavarainen Suomi
  • Energiaomavarainen Suomi
  • Energiaomavarainen Suomi
  • Energiaomavarainen Suomi
  • Energiaomavarainen Suomi
  • Energiaomavarainen Suomi
  • Energiaomavarainen Suomi
  • Energiaomavarainen Suomi
  • Energiaomavarainen Suomi
  • Energiaomavarainen Suomi
  • Energiaomavarainen Suomi
  • Energiaomavarainen Suomi
  • Energiaomavarainen Suomi
  • Energiaomavarainen Suomi
  • Energiaomavarainen Suomi
  • Energiaomavarainen Suomi
  • Energiaomavarainen Suomi
  • Energiaomavarainen Suomi
  • Energiaomavarainen Suomi
  • Energiaomavarainen Suomi
  • Energiaomavarainen Suomi
  • Energiaomavarainen Suomi
  • Energiaomavarainen Suomi
  • Energiaomavarainen Suomi
  • Energiaomavarainen Suomi

Energia on puhuttanut Suomalaisia hyvin paljon viimeaikoina, joten ajattelin julkaista lopputyöstäni  "Energiaomavarainen Suomi" tekemäni luentoleiskat.  Kuvat aukeavat klikkaamalla suuremmaksi  ja nuolella pääsee katselemaan koko shown.

Laajan aihepiirin vuoksi, en työssäni käsittele  ei orgaanisia jäteaineksia, enkä sitä, kuinka mahdolliset energiavarantomme tulisi jalostaa eri energiajakeiksi, kuten  liikennepolttoaineeksi, sähköksi tai lämmöksi. 

Rakentavaa palautetta on aina mukava saada. Itse paperiversio on hionnassa ja lopullisesti luettavissa marraskuussa, mutta kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa. Lähteitä luonnollisesti lopullisessa vedoksessa on enemmän, mutta kalvoissa muutama noin aluksi.

 

Muista jakaa tietoa kirjoituksesta mikäli pidit siitä. Suosittelen lämpimästi lukemaan myös muita mielenkiintoisia blogini kirjoituksia, joita lötyy lisää profiilini takaa.

 

Cheers

Kari Rosenlöf

Bioenergian Pikkujättiläinen

http://www.bioenergianeuvoja.fi/

Small Giant of Bioenergy 

http://www.bioenergyadvice.com/

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

10Suosittele

10 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (30 kommenttia)

Käyttäjän karirosenlof kuva
Kari Rosenlöf

Energiaomavaraisella Suomella olisi valtavat mahdollisuudet työllistää kansalaisia ja saada talouden rattaisiin vauhtia.

http://karirosenlof.puheenvuoro.uusisuomi.fi/15840...

http://karirosenlof.puheenvuoro.uusisuomi.fi/16758...

Kun vastaavasti seuraamme valitettavan surkeaa tilannettamme nyt:

http://karirosenlof.puheenvuoro.uusisuomi.fi/15895...

Käyttäjän karirosenlof kuva
Kari Rosenlöf

Energiasektori tulee suureen murrokseen tulevaisuudessa. Yksi hyvä lisäesimerkki siitä http://yle.fi/uutiset/iea_aurinkosahko_voi_olla_ta...

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen

Tuota EROEI-arvoa ja sen vaikutuksia talouskasvuun ja työllisyyteen olisi tärkeää pohtia uusiutuvienkin kohdalla. Luultavasti lopullisessa lopputyössä näin onkin?

Käyttäjän karirosenlof kuva
Kari Rosenlöf

Kiitos kommentista Juha.

EROEI- on nimen omaan kaiken A ja O, mutta ehkä vielä enemmän korostaisin sanaa nettoenergiatase puhuttaessa biopolttoaineista. Lopputyössä ei sivut valitettavasti riitä käsittelemään aihetta laajuuden vuoksi, vaan on mentävä linjalla energia ja onko sitä riittävästi Suomessa.

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen

Näinpä. Jotenkin on aihetta rajattava, kun lopputyökään ei voi olla maailmoja syleilevä.

EROEI ja nettoenergiatase kertovat kai aika lailla samasta asiasta. Joka tapauksessa varsinkin biopolttoaineiden EROEI/nettoenergiatase olisi väkisinkin laaja aihe. Niitä on niin monenlaisia ja moni asia vaikuttaa.

Käyttäjän karirosenlof kuva
Kari Rosenlöf Vastaus kommenttiin #10

Juha. Kyllä samoista asioista EROEI/nettoenergiataseessa puhutaan, mutta biopolttoaineissa on paljon huomioitavia tekiöitä esimerkiksi verrattaessa öljyyn.

Puhuttessa vaikka peltobiopolttoaineista on huomioitava lannoitteet (typpi) ja muut energiaa imevät tapahtumat, ennen kuin biopolttoaineen voi jalostaa energiaksi. Öljyyllä tätä taselaskelmaa ei tarvita.

Idea joka tapauksessa lyhyesti. Kuinka paljon energiaa X pitää panostaa saadakseen energiaa Y.

Hyvä esimerkki Suomessa on etanoli. Se kannattaa juoda mieluummin viinana kuin tuottaa sitä biopolttoaineeksi pellolta. Tase etanolilla on tasan nolla. Jää vain työn ilo.

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen Vastaus kommenttiin #19

Ei ole mielekästä yrittääkään esittää tarkkoja EROEI-arvoja eri biopolttoaineille.

Mutta pohdia voi aina. Esim. metsäbiomassan energiataseeseen vaikuttaa mikä harvennus on kyseessä vai onko päätehakkuu hakkuutähteineen, kuljetusmatkat metsästä tienvarteen ja sieltä käyttöpaikalle, murskaus/haketus, mahdollinen kuivaus, seulonta...

Sitten on eri biopolttoaineita, kuten mainittu etanoli, biokaasu, tuotekaasu, biodiesel, biohiili, joiden kaikkien tuotantoprosesseissa on monia liikkuvia osia. Korkeintaan voi esittää missä haarukassa EROEI-arvot pyörivät, ja samalla on kerrottava millä ehdoilla kyseiseen lopputulokseen on päädytty.

Vaikka asia on monimutkainen, se on pohtimisen arvoinen, ja itse asiassa kaikkein tärkein näkökulma. Toinen tärkeä on esittämäsi energiaomavaraisuus. Mihin asti sitä kannatta tavoitella? En tiedä.

Aikoinaan Suomi nousi paperinmyynnillä. Maailmanpankki käsittääkseni rahoitti sellu- ja paperitehtaiden rakentamisen. Siihen asti oli käytetty puuta suhteellisesti paljon energiantuotannossa. Kun puusta alettiin saada enemmän lisäarvoa paperina, sen energiakäyttö väheni, absoluuttisesti ja suhteellisesti. Energia tuotiin ulkomailta. Näin kannatti tehdä, koska se oli kansantaloudellisesti kannattavampaa, kuin käyttää puu energiana. Eli ei se tuontienergia ole aina huono asia työllisyydenkään kannalta.

Näin rakennettiin hyvinvointivaltio, mutta sillä oli hintansa, mm. riippuvuus tuontienergiasta, josta emme ole pääsemässä ihan lähiaikoina eroon.

Käyttäjän karirosenlof kuva
Kari Rosenlöf Vastaus kommenttiin #29

Juha. Juuri näin. Energiatase on todella tärkeä ja siihen pitäisi paneutua myös alan koulutuksessa enenemissä määrin.

Tuohon energiaomavaraisuusasteeseen ei varmasti kellään ole lopullista vastausta, enkä tiedä miksi pitäisikään. Itse näkisin, että mennään niin pitkälle kuin tuntuu järkevältä.Pitää olla selkeä road map. Lopullisen asteen näkee matkan varrella, prosessihan kestää kymmeniä vuosia.

Tottakai ensin haetaan korkeampi jalostusarvo kaikelle mahdolliselle puulle. Siitä kestävän kasvun mukaisesti loppu, sekä sivujakeet energiaksi. Idea olisi, että omalla energialla tehdään niitä korkean jalostuksen tuotteita. Näin se palvelee kaikkien etua. Joka tapauksessa tilanne on tällä hetkellä tuontienergian suhteen kestämätön ja todella kallis vaihtoehto.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Juuri tällaista tutkimusta tarvitsemme enemmänkin!

Tämä istuu Itsenäisyyspuolueen tavoitteisiin 100 %.

Muutama nyanssi herättää nykyasetelmista joitakin kysymysmerkkejä, mutta eivät ole tutkimuksen suhteen relevantteja tässä vaiheessa.

Olisitko halukas esittämään materiaalia talven mittaan järjestämissämme tilaisuuksissa? Keskustelisin muutenkin mielelläni kanssasi lisää. Laitatko ystävällisesti yhteystietosi timo.isosaari (at) ipu.fi?

Käyttäjän karirosenlof kuva
Kari Rosenlöf

Kiitos kommentistasi Timo. Sinulla on erittäin hyviä blogiaiheita. Olen lueskellut niitä mielenkiinnolla. Hatunnosto monelle ajankohtaiselle aiheelle.

Pidän mielelläni aiheesta luentoja ja olen niitä jo pitänytkin. Aikaa on hyvä varata riittävästi. Aihe on jokseenkin laaja ja herättää kuulijoissa keskustelua. Pyrin pitämään luennon raikkaana, ettei kuulijat kyllästy. Aiheessa on hyvin paljon lukuja.

Yhteystietoni: kari.rosenlof(a)gmail.com

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Kuinka paljon geotermistä energiaa on Suomessa ja maailmalla selvitetty? Kuinka kallista sen hyödyntäminen on verrattua muuhun hajautettuun energiaan? Onko toimivia laitoksia kuinka paljon?

Käyttäjän karirosenlof kuva
Kari Rosenlöf

Jaakko.On selvitetty ja selvitetään lisää. GTK Suomessa tekee hyvää työtä. Leiskojen loppu linkeistä pääsee alkuun ja Googlella lisää.

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Usein törmää selityksiin, että hakekattiloiden tekniikka ei ole vielä valmis ja valtion tukia tarvitaan ja ne eivät kannata jne. Jos konsepti toimii muissa maissa, niin miksi ei Suomessa?

Padasjoella Arrankosken saha kävi 40 vuotta puukaasulla, joka toimi generaattoria pyörittävän polttomoottorin polttoaineena ja puuraaka-aine saatiin omalta sahalta.

Miten jaksaa nykyään Lestijärven Energiaosuuskunta, joka tuottaa sähköä ja lämpöä vesikaasulla?

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen

Hyvin kai toimii. Tällaista uutisointia oli hiljattain:

http://yle.fi/uutiset/lestijarven_hakeosuuskunta_k...

Päästöistä ollut jotain valituksia. Tosin ne tulivat vanhoista kattiloista, joihin joutuivat turvautumaan.

Tapani Lahnakoski

Hyvä esitys, kolme kysymystä kuitenkin jäi:

1. Kustannuspuoli jäi käsittelemättä. Millaiset investoinnit pitää tehdä ja kuinka paljon maksavat energiaraaka-aineet? Tuulimyllyt ovat myös täysin tuontitavaraa ja pääosa pystyttäjistäkin ulkomaisia.
2. Mistä otetaan metaanin tarveaineet aurinkovoimaloiden käyttöön?
3. Kuinka paljon maksaa ydinpolttoaineen tuonti/ MWh?

pekka numminen

X omavaraisuus on populistista haihatelua ja usein taloudellisesti tuhoisaa.

Suomi elää kaupasta, me ostamme raaka-aineita, puolivalmisteita ja valmiita tuotteita ja vastaavasti myymme raaka-aineita, puolivalmisteita ja jalosteita, . Minkään energian, raaja-aineiden tai puolivalmisteiden täydellinen omavaraisuus ei ole järkevää.

Esimerkiksi ajatelleempa että Suomessa valmistetaan tuote X.

Sen valmistamiseen käytetään työvoimaa (a), raaka-aineita (b) ja energiaa (c).

Tuotteen valmistuskulut ovat siis a+b+c.

Jos Suomessa valmistettu (omavarainen) energia maksaisi vaikkapa 20% enemmän kuin mitä maksaisi vastaava energia tuotuna tai tuodusta polttoaineesta valmistettuna, niin:

Tuotteen valmistuskustannukset olisivatkin a+b+c*1,2.

Tämä noussut hinta pitäisi säästää joko työvoimakustannuksesta (alentamalla palkkoja), laskemalla voimakkaasti teollisuuden verotusta, tai tukemalla valtion toimiesta kannattamatonta teollisuutta.

Älkää hyvät ihmiset lähtekö tälle hulluuden tielle jonka loppupäässä on valtion konkurssia.

Käyttäjän karirosenlof kuva
Kari Rosenlöf

Pekka. Konkurssissa ollaan jo http://karirosenlof.puheenvuoro.uusisuomi.fi/15895... Energian omavaraisuuden nosto on erittäin hyvä lääke siihen.

Käyttäjän karirosenlof kuva
Kari Rosenlöf

Kiitos kommentista Tapani.

Hintalappu energiaomavaraiselle Suomelle vaatisi ihan oman kokonaisen työnsä aiheen valtavan laajuuden vuoksi. Joka tapauksessa olemme niin tuonnin varassa oleva maa ja tuomme miltei 9 miljardilla energiaa ulkomailta ettei se ainakaan kovin kallis ratkaisu ole. Lisäksi työllistäviä vaikutuksia on arvioitu olevan jopa yli 100.000 ihmiselle. Puhumattakaan siitä, että huoltovarmuudella ei ole hintaa.

Aurinkosähkö muutetaan vedyksi ja sitä kautta metaaniksi.

Ydinpolttoaineen tuontihintaa en tiedä

Tapani Lahnakoski

Kiitos vastauksestasi Kari.

Olet oikeassa, aihe on valtavan laaja. Siksi muuten hyvän esityksesi anti jää leijumaan kvalitatiiviselle tasolle. Omavaraisuus toki onnistuu, mutta hintalappu jäi avoimeksi.

Tilanne on vähän kuin surullisessa jalkaväkimiinasekoilussa. Joku epäili, että onko niiden korvaus ollenkaan mahdollinen. Tuomioja kysyi joltain asiantuntijalta, että kuinka paljon homma maksaisi. Vastaus oli 300 M€. Tuomioja vastasi silmää räpäyttämät: No niin, sanoinhan että se on mahdollista.

Eli kaikki on mahdollista niin kauan, kuin omista rahoista ei ole kysymys.

Ydinpolttoaineen hinnaksi yhden tutkimuksen mukaan löysin 1.85 €/MWh.

https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/38219/...

Tämä ikuinen työllistävä vaikutus jää hiukan hämäräksi. Vähän kärjistäen. Kannattaako Suomessa teettää kymmeniätuhansia henkilötyövuosia johonkin, jonka saa ulkomailta ilmaiseksi? Jos hommat vielä ovat sellaisia, että niitä suomalaiset eivät halua tehdä ja työvoima tuodaan ulkomailta.

Meidän pitäisi keksiä ja suunnitella tuotteita, jotka menevät kaupaksi ulkomaille ilman kohtuuttomia yhteiskunna tukiaisia. Nyt vaan näyttää siltä, että noita tukiaisa entistä innokkaammin halutaan ja jopa poliitikkojen toimesta tyrkytetään joka paikkaan ja sillä pelastetaan Suomi.

Energian hinta on yksi, mikä vaikuttaa kilpalukykyymme. Sitä ei pidä nostaa millään työllisyyspolitiikalla.

Paljon jäi avoimeksi muuten hyvästä esityksestäsi. Jäipähän työmaata jäljelle, jos maksaja löytyy.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Jos sopii sekaantua asiaan, niin rahoituksen osalta vastaus on kaksijakoinen.

Eurovaluutassa ja nykyisin rahoitusehdoin tulee laajemmassa mitassa mahdolliseksi sitten, kun Suomen talous on ensin sopeutettu vastaamaan sen reaaliarvoja. Tähän kuluu aikaa 5-10 vuotta ja se tapahtuu sisäisen devalvaation sekä konkurssimenettelyjen kautta, kunnes suurin osa varallisuudesta on vaihtanut omistajaa ja palkkoja sekä eläkkeitä on pudotettu 30-40 %, jotta kilpailukykymme voisi uudelleen alkaa kehittyä.

Matkassa on sellainen mutta, että jokainen kynnelle kykenevä yrittäjä ja Karin tavoin korkean osaamistason hankkinut on poistunut siihen mennessä maasta. Tuolloin lähes kaikki käytettävä teknologia on tuontitavaraa ja on sitä monien tekniikoiden osalta jo nyt. Itse viime vuosina alalla toimineena emme käyttäneet Suomessa valmistettuja komponentteja tai laitteita käytännössä lainkaan.

Jos palaisimme omaan valuuttaan mahdollisimman pikaisesti, devalvotuminen hoitaisi kotimarkkinoiden tervehtymisestä suurimman osan. Tuontitavara kallistuisi suhteessa, jolloin meidän olisi mielekkäämpää kehittää omaa tuotantoa ja käyttää suomalaista työvoimaa.

Tällöin voisimme laatia kansallisen strategian myös energiaomavaraisuuden suhteen ja oma keskuspankki voi laskea rahaa liikenteeseen juuri niin paljon kuin tarvitaan. Samalla meiltä poistuisi elintasoeroja hyväkseen käyttävien siirtotyöläisten aiheuttama työvoiman ylitarjonta ja työn tekemisestä tulisi suomalaisille kannattavaa.

Euro on siis niin eeppisen luokan moka Suomelle kuin tulee ja pääsee, eikä sen hintalapusta ole kuin jäävuoren huippu näkyvillä.

Itse kuulun siihen yrittäjäporukkaan, joka poistuu tästä elinkelvottomaksi tehdystä maasta, ellei kevään eduskuntavaaleissa tapahdu järisyttäviä muutoksia. Vien myös koko suvun mukanani, enkä näe paluumahdollisuutta oman elinajanodotteeni puitteissa.

En voi sen jälkeen kuin toivottaa onnea eläkeläis- ja virkamiesreservaattiin nimeltä Suomi.

Tapani Lahnakoski Vastaus kommenttiin #27

Äkkiseltään tulee mieleen kysymys. Millainen vaalitulos meidät pelastaisi ensi keväänä?

Käyttäjän karirosenlof kuva
Kari Rosenlöf Vastaus kommenttiin #27

Timo. Ilman muuta keskusteluun mahtuu aina hyvillä argumenteilla mukaan.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid Vastaus kommenttiin #27

Tervetuloa Kreikkaan. Täällä saa "koeasua" ilmaiseksi - jos ei liikoja vaadi. Pari huonetta ja keittiö irtoisi helpolla. Nytkin talvella lämmitämme vain kahta huonetta. Kullanmurun ja kissojen kanssa pärjäämme hyvin. Vekkulia elämää ja olemme onnellisia, kunhan ei eksytä lukemaan jotain suomalaisia nettilehtiä. Eihän niissä ole yhtään onnellista uutista - kaikki vaan pelkkää negaatiota ja kurjuutta.

Valtio voisi helpolla julistaa; "Kaikki kiinteistöt jotka siirtyvät pellettiin (tms. kotimaiseen) saavat jättää kiinteistöveron maksamatta x-vuoden ajan."
Sitävastoin puhutaan alentavasti "risusavotoista".
Olisivat pyytäneet työttömiä sanomaan sanansa - ei mitään väliä mitä tekee, kunhan saa säällisen elämän ja pystyy jotain tarjoamaan lapsillekin. Ja jos tekee sitä kansakunnan, isämaan hyväksi, niin siinä on kyllä melkoinen bonus.
Nyt politkot jakavat pelkkää hyväksikäyttöä - koko eduskunta vieläpä yksimielisesti:
http://henry.puheenvuoro.uusisuomi.fi/183284-sikai...

Tästä syystä tulen äänestämään parlamentin ulkopuolella olevaa puoluetta - meni syteen tai saveen. Jos äänestää noita Arkadianmäen lukutaidottomia tyyppejä, tietää ainakin saavansa turpaan ja huolella. Varmaan etsivät taskulampulla, jotain uutta vähävaraista ryhmää, jota saisivat vielä potkia.

Henry

Käyttäjän karirosenlof kuva
Kari Rosenlöf

Tapani. Hintaa voi toki pohtia, mikä se lopullisesti on. Joka tapaksessa tuontienergiaa on kohta 9 miljardin verran. Mielestäni se on jo aikamoinen porkkana pohtia aihetta. Lisäksi on hyvä muistaa, kuten kalvoista huomasit öljyn EROEIN. Se tarkoittaa varmaa öljyn hinnannosua. Peilaa siis myös kaasuun.

Halusimme tai emme, mutta tulevaisuudessa on meidän yksinkertaisesti pakko tuottaa energiaa enemmän itse. Se aika tulee joko omalla tahdolla tai pakotettuna.

Ihan triviaalitietona, että jos jotain pientä maakaasun jakelun ongelmia sattuu tapahtumaan on Suomen kaasuverkko tyhjä kahdessa tunnissa noin 20 asteen pakkasella. Se on noin 10 prosenttia käyttämästämme primäärienergiasta, jolle ei ole mitään korviketta.

Käyttäjän Jouni kuva
Jouni Tuomela

Kiitos kirjoituksesta.
Kivoja kalvoja.

Pienhiukkasten syntyä polttotapahtumissa pitäisi pyrkiä vähentämään. Uskon Suomessamme olevan osaamista tuohon, paremman polttotekniikan ja tarkemman savukaasusuodatuksen myötä myös puun pienpoltto saataisiin saasteettomammaksi.

Muuten olen sitä mieltä, että kylmäfuusiotutkimuksen mitätöinnin kuluneet 25 vuotta ovat olleet todella järjettömät ihmiskunnan kehityksen kannalta.

Käyttäjän karirosenlof kuva
Kari Rosenlöf

Kiitos komentista Jouni.

Polttotekniikat ja savukaasupuhdistimet ovat jo niin huippuluokkaa isoissa laitoksissa, että niistä ei pääse ulos kuin vesihöyryä. Pien poltossa suodattimet on ainakin lähitulevaisuudessa hintaongelma, mutta uskoisin, että asia on hitusen liioiteltu näiden päästöjen kanssa. Yksi tulivuoren purkaus kattaa päästöiltään monta leivinunia.

Kaikki järkevä tutkimus on ihmiskunnalle aina hyvästä. Etenkin, jos se johtaa konkreettisiin hyviin tuloksiin.

Tapani Lahnakoski

Olen ihan samaa mieltä kanssasi energiaomavaraisuuden lisäämisestä. Mihin sitten näillä näkymillä kannattaa satsata, on ydinvoima ja jonkin verran erilaista biomassaa. Tuulivoimaa en rakentaisi yhtään. Valitettavasti hallitus on vihreiden ansiokkaan painostuksen ja EU:n idioottimaisen ilmastopolitiikan ansiosta sitoutunut merkittävään lisärakentamiseen, mikä tulee erittäin kalliiksi, varaa isoja maa-alueita, tappaa lintuja, ja sairastuttaa ihmisiä ja varmaan muitakin eläimiä. Kaikki myllyt tulevat ulkomailta, kuten pääosa rakentajistakin.

Tutkimuspuolella on sössitty jo pitkään, kun uusia ydinvoimavaihtoehtoja ei ole vieläkään saatu tuotantoasteelle. Olisihan se kiva, jos nykyisistä jätteistä saataisiin taas polttoainetta.

Energian varastoinnin tutkimus on myös hyvin tärkeää.

En kyllä usko, että energia tulee olemaan kovinkaan suuri ongelma, vaan ylikansoitus ja erilaisten raaka-aineiden loppuminen.

Käyttäjän akinieminen kuva
Aki Nieminen

Lahti Energia rakensi kaasutusvoimalaitoksen, jonka energiana käytetään kotitalousjätteitä ja käsittääkseni hyötysuhde on varsin hyvä. Laitos valmistui vanhan hiilivoimalan yhteyteen. Olisiko tässä mitään potentiaalia laajempaan käyttöön?

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen

Uskon, että kaasutuslaitoksissa on potentiaalia. Sen sijaan arinapolttoon perustuvien jätteenpolttolaitosten taivaalla on synkkiä pilviä. EU ei suhtaudu suopeasti sekajätteen polttoon. Kierrätysastetta pitäis saada paremmaksi.

Lahti Energia laitos sai aikoinaan poikkeusluvan, kun sitä ei luokiteltu jätteenpolttolaitokseksi. Näin ollen päästövaatimukset eivät ole yhtä rajut kuin massapolttolaitoksilla. Hyvä niin, koska jätehän on jo lajiteltu ja esikäsitelty ja lisäksi se kaasutetaan ja kaasu vielä puhdistetaan ennen polttoa.

LAitos on tiettävästi ensimmäinen laatuaan maailmassa. Niinpä ongelmilta ei ole vältytty:

http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2014/04/28/lahti...

Kun nuo ratkaistaan, saadaan hyvä tuote vientiinkin. Kaasun puhdistus on todella kinkkinen ongelma. Polttoaine on kuitenkin jätettä, vaikka se on lajiteltu. Siksi mukana tulee aina enemmän tai vähemmän agressiivisia epäpuhtauksia, kuten tietyt metallit ja kloori.

Luulen, että pienempi laitoskoko olisi järkevämpi, koska LAhti Energia kokoluokan laitokselle jätettä pitää kerätä lajiteltavaksi aika laajalta alueelta. Vain osa jätteestä päätyy kaasuksi. Siinä mielessä jätteen kaasutus on parempi kuin sekajätteen arinapoltto, että kaasutukseen kuuluu luonnostaan jätteen lajittelu jo syntypaikalla ja kierrätyskelpoisen aineksen erottelu.

Kolmas vaihtoehto on jätteen poltto kiertoleijukattilassa. Se vaatii myös jätteen lajittelun, mutta sopii EU:n suunnitelmiin siksi paremmin kuin massapoltto. Varkaudessa puuhaavat ekovoimalaitosta tällä periaatteella:

http://www.riikinvoima.fi/ekovoimalaitos/fi/

Käyttäjän karirosenlof kuva
Kari Rosenlöf

Kiitos kommenteista.

Nuo jätteet ovat hyvä lisä energiapotentiaalinamme. Muistaakseni yhdellä VTT:n luennolla pyöri ilmoilla luku 5 TWh.(polttoon kelpaava sekajäte) Pitäänee tarkastaa muistiinpanoista. Pelkkä muovi jäte taisi sisältää karkeasti litran polttoölyyä per kilo.

Lajittelu tosiaan on ensisijaista, muttei mahdotonta. Lajittelulla saisi muitakin kierrätettäviä jakeita hyötykäyttöön muutakin kuin energiaksi.

Lisäksi saamme jo autonrenkaista tehtyä hyvää öljyä. http://www.ecomation.com/

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset