*

karirosenlof

Uusiutuvan energian työllistämispotentiaalia.

Suomi on tutkimusten mukaan maailman neljänneksi energiaomavaraisin maa asukaslukuunsa nähden, vaikka maaperästämme ei löydy fossiilisia polttoaineita kuten öljyä, kivihiiltä eikä maakaasua. Sen sijaan Suomella on erittäin kattavat metsä- ja turvevarannot, joiden käyttöä voisi huomattavasti lisätä maahan tuotuja fossiilisia polttoaineita korvataksemme ja ulkomaille virtaavaa rahaa vähentääksemme. Metsä- ja turverikkauksien lisäksi Suomella on muitakin huomattavan merkityksellisiä uusiutuvia energiavarantoja: biokaasua, aurinkoenergiaa, tuulivoimaa sekä geotermistä energiaa, joiden käyttöä olisi järkevä lisätä.

 

Suomeen tuotiin energiaa vuonna 2012 eri tuotteina nettona 8,7 miljardilla eurolla, mikä vastaa noin 70 %:a Suomen käyttämästä kokonaisenergiasta. Kivihiilen tuonti nousi esimerkiksi huikeat 47 % vuodessa.Tuontienergia on pääosin kivihiiltä, öljyä, maakaasua sekä sähköä. Energian kokonaiskulutus oli vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan noin 1 367 petajoulea (PJ) eli noin 380 terawattituntia (TWh). 

 

Biopolttoaineiden käytön lisääminen olisi huomattavan kannattavaa kansantaloudellisista näkökohdista tarkasteltuna.  Samalla summalla, minkä tällä hetkellä maksamme ulkomaille ostoenergiasta, voisimme nostaa työllisyysastetta luomalla kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja kuten monet muut maat viisaasti tekevät. Esimerkiksi Tanskalla on tavoitteena vuoteen 2050 uusiutuvan  energian täysomavaraisuusaste ja alalla työskentelee jo nyt noin 70 000 ihmistä. Saksassa uusiutuva energia työllistää huikeat 400 000 ihmistä. Sekä Tanska että Saksa haluavat olla cleantechin, puhtaan teknologian, suurvientimaita. Ruotsin tavoitteena on vuoteen 2025 mennessä luopua öljyn liikennekäytöstä. Missä on Suomen strategia ja tavoitteet? 

 

Kansantaloudellisena, koko yhteiskuntaa koskevana tavoitteenamme tulee olla energiaomavaraisuusasteen ja  -huoltovarmuuden asteittainen nostaminen ja lopullisena päämääränä energiaomavarainen kotimaa. Samalla riippuvaisuus muista valtioista ja heidän poliittisista päätöksistään vähenee merkittävästi. Muutos vaatii poliittisia päätöksiä, vahvaa tahtotilaa ja asiantuntemusta uusiutuvasta energiasta, sen mahdollisuuksista sekä tulevista haasteista. Energian laaja kenttä tulee hahmottaa kokonaisuutena.

 

Koko yhteiskuntamme on suurten päätösten ja haasteiden äärellä fossiilisten polttoaineiden kallistuessa. Oikein käytettynä, resurssoituna ja logistisesti suunniteltuna ovat biopolttoaineet valtava mahdollisuus. Lisäksi se on taloudellinen etu sekä merkittävä vienti- ja kilpailuvaltti yhteiskunnallemme, hyödyksi jokaiselle kansalaiselle.

 

Muista jakaa tietoa kirjoituksesta mikäli pidit siitä. Suosittelen lämpimästi lukemaan myös muita mielenkiintoisia blogini kirjoituksia.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (30 kommenttia)

Juhani Piri

Muuten samaa mieltä, paitsi turpeen osalta. Turve on päästöiltään kivihiiltäkin pahempi. Lisäksi turpeen nosto ja turve ojitukset pilaavat luontoa ja vesistöjä. Tämän seurauksena vapaa-ajankalastus, ammattikalastus kärsivät kalakantojen radikaalista muutoksesta. Useimmat kalat eivät viihdy turvepitoisessa vedessä ja ne jotka viihtyvät eivät ole kaupallisesti kovinkaan merkittävässä asemassa eivätkä kiinnosta vapaa-ajankalastajia (puhun särkikaloista).

Lisäksi vesialueiden likaantuminen ja rehevöityminen alentaa huomattavasti vesistöjen kiinteistöjen arvoa ja lisäksi laskee uusien mökkiläisten halukkuutta tulla alueelle.

Turpeennostolla on paljon negatiivisia vaikutuksia. Vaikka se työllistäisikin, niin mielummin laittaisin turvesuot kokonaan kiinni ja turvetyöntekijäy tekemään töitä energiapuun ja vesistökunnostusten saralla. Niissä riittääkin työtä pitkäksi aikaa, samalla luodaan uusia työpaikkoja matkailubisneksen saralla.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Nuo päästöt voivat toteutua joissain olosuhteissa. Osalla soita voi käydä niinkin, että turpeen polttamisen vaikutukset ovat positiivisia (alueet toimivat merkittävinä päästölähteinä nykytilassa). Asiaa selvitetään kovasti enkä tiedä, mikä on tämän päivän metaani/co2-tasemittauksien tilanne.
Siitä olen kyllä samaa mieltä, että jos niitä kuravesiä ei osata pitää poissa järvistä, niin silloin kannattaa tehdä jotain muuta. Muutenkin jonkinlainen varovaisuusperiaate on yleensä aina hyväksi kaiken muun, paitsi hetkellisen talouskasvun näkökulmasta.

Käyttäjän MikkoKotiranta kuva
Mikko Kotiranta

Samaa mieltä että tuontienergiaa olisi syytä vähentää. Nyt rakennettavat ydinvoimalaitokset auttavat asiaan. Liikennepolttoaineita ei voi turpeella kokonaan korvata. Hyötysuhde on huono ja hukkalämmölle pitäisi löytää käyttäjä. Paperitehtaiden yhteyteen niitä ollaankin tekemässä.

Mutta mistä aiot repiä "kymmenet tuhannet" uudet työpaikat? Turpeen korjaamiseenko ne syntyvät? Turve ei ole cleanteciä nähnytkään. Melkoinen pölypilvi lähtee korjuusta ja savupiipusta kun poltetaan. Sensijaan ydinvoima on cleanteciä.
http://www.ydinreaktioita.fi/jokapaivaista/onko-yd...

Käyttäjän karirosenlof kuva
Kari Rosenlöf

Niin, turve on hyvin kiistanalainen ja intohimoja nostava polttoaine. Nykyisillä tuotantotavoilla ollaan polttoaineen tuotannossa erittäin ympäristöystävällisellä tasolla. Ainakin niillä tuotantoalueilla joissa olen vieraillut. Turvetta voi korjata myös ympäristöystävällisesti.

Siitä olen ilman muuta samaa mieltä, että tuotanto ei saa aiheuttaa luonnolle hallaa kuten ei mikään muukaan järkevä kestävä energiantuotanto.

Suurempi ongelma on korvata turpeen aiheuttama polttoaine tarve millään toisella kotimaisella tuotantomuodolla mikäli turpeen käyttö lopetetaan. Siihen meillä ei ole yksinkertaisesti keinoja, puut loppuvat hyvin nopeasti kesken. Maksimi noin 105 TWh mikäli ohjaamme noin puolet kasvavasta puusta metsäteollisuudelle.(julkaisen siitä tässä tulevaisuudessa laajemman tekstin).

Se mistä niitä työpaikkoja syntyy on se, että koko laaja uusiutuvan energian paletti pitää ottaan tosissaan käyttöön. Kaatopaikkakaasuista puuhun, aurinkoon, jätteisiin ja kaikkeen siltä väliltä. Ei ole olemassa yhtä energiaratkaisua vaan tarvitaan laaja skaala eri tuotantomuotoja hajautetusti unohtamatta energian säästöä.

Mikäli korvaisimme edes puolet nettotuontienergiaa nostaisi se vaihtotasetta noin neljä miljardia euroa. Kyllä siitä työpaikkoja syntyy ihan varmasti. Näin on käynyt muissakin maissa jossa uusiutuva energia on otettu enemmän tosissaan.

Käyttäjän MikkoKotiranta kuva
Mikko Kotiranta

Työpaikkoja syntyisi ja mitä se maksaisi? Kivihiili on nyt halpaa kiitos USA:n liuskekaasubuumin ja markkinoilta polttoaineensa hankkivat voimalaitokset kyllä osaavat valita tehokkaimman polttoaineen niin hinnaltaan kuin lämpöarvoltaan ja kivihiilellä se on muuten 25% parempi kuin turpeella. Energian tuotantoon sidotut työpaikat ovat poissa muualta. Miten energaa säästyy jos yhden megawatin tuotantoon tarvitaan entisen yhden työntekijän asemasta kaksi?

Juhani Piri

Eihän turvetuotantoa voi toteuttaa etteikö ympäristö ja luonnonvarat kärsisi. Suolla elää ihan erinlainen biodiversiteetti kuin vaikka kuusimetsässä. Lisäksi soilla kasvaa korjattavia elintarvikkeitakin kuten hillat ja karpalot. Soiden kuivaamisella on myös sellainen negatiivinen vaikutus, että luonnonvirtaumat muuttuvat, koska suoalue toimii tavallaan vesivarantona kuivina kesinä ja luovuttaa sieltä vettä lähivesistöihin hiljakseen.

Eli kuivattu suo voi kuivata jonkin lähi taimenpuron kokonaan ja sen puron tamenkanta tuhotuu. Taimen on suomessa muutenkin lähellä sukupuuttoa, niin tällainen toiminta ei kyllä yhtään edesauta vaelluskalojen oloja.

Olen samaa mieltä Arin kanssa siitä, että ojat tulisi tukkia. Metsä ja suo-ojista tulee uskomattomia määriä kiintoaines kuormaa alapuolisiin vesistöihin.

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen

Haluan muistuttaa, että ei turvetuotantoon ole otettu kuin alle prosentti suopinta-alasta. Ei luonnonsuojelun tarvitse ainoa kriteeri olla. Kaikki mahdolliset kestävyyskriteerit eivät voi olla voimassa joka paikassa yhtä aikaa. Pieni osa voidaan kyllä "uhrata" taloudelliseen toimintaan. Luonnontilaisia soita on kyllä yllin kyllin.

Kokemukseni mukaan ojitus ei hävitä ainakaan hilloja. Parhaat paikat olen löytänyt ojien vierustoilta. Toki suo muuttuu kuivatuksen jälkeen, mutta ei se nyt sentään kertakaikkiaan tuhoudu.

Toisaalta kyllä minunkin puolesta ojia voitaisiin alkaa tukkia.

Käyttäjän AriTero kuva
Ari Tero

Suurin osa siittä humuksesta jota tulee jokiin on lähtöisin metsätalouskäyttöön ojitetuilta soilta. Nämä ojat pitäisi laittaa umpeen ja ennallistaa suot, ei niissä tule metsä kasvamaan, pelkkää närettä vain pukkaa.

Nämä ojitukset ovat suurin syy vapaa-ajankalastajan vesistöjen pilauntumiselle. Olen seurannut miten nämä ojitukuset ovat vaikuttaneet järveen ja jokeen, ainuttakaan turvesuota ei ole yläjuksulla.

Käyttäjän karirosenlof kuva
Kari Rosenlöf

Totta. Erittäin harva näkee asiassa kokokuvaa. Suomen metsät on miltei kaikki ojitettu avo-ojina lähimpiin vesistöihin, mutta siitä ei vain puhuta. Hommaa on jatkettu kymmeniä vuosia ja nyt vasta kuulin, että joku pieni ohjelma oli laadittu muutaman ojan umpeuttamiseksi. Näin tutkimuksen jossa muistaakseni noin 8-22 prosenttiin alueista ei ollut puunkasvuun auttanut.

Toki osissa metsissä kasvu on huomattavasti parantunut, mutta näissä mainitsemissasi alueissa pitäisi enallastamistyöt aloittaa välittömästi.

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Oman kotialueeni vesistöt ovat rehevöityneet parissa kymmenessä vuodessa ja ainoa syy on metsien ojitus. Suuria suoalueita on ojitettu, mutta ei metsä ole lähtenyt siellä kasvamaan. Sama tilanne on laajoilla alueilla ympäri Lappia. Aikanaan ihmisiä ja metsänomistajia johdettiin harhaan ojituksilla. Kai sillä oli koneurakoitsijoille niin suuri työllistävä vaikutus.

Nyt suuri osa näistä turhista ojituksista on kasvamassa umpeen ja vesistömme tila on parantunut. Olemme käyneet keskusteluita ympäristöviranomaisten kanssa että heidän täytyy valvoa, että näitä ojituksia ei aleta aukomaan uudelleen ja, jos uusia ojituksia tarvitaan, niin oikeaoppiset suoja-alueet ja saostusaltaat tarvitaan.

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Kauppalehdessä oli uutinen tutkimuksesta, jossa oli selvitetty mikä vaikutus kansantaloudelle tulisi olemaan, jos 320 000 kotitalouteen asennetaan maalämpö.

- lämmityskustannukset vähenisivät 2,3 miljadia € seuraavan 20 vuoden aikana
- valtio saisi lisää verotuloja 1 miljardi €.
- työpaikoja syntyisi 1 500 työpaikkaa.
- kauppatase paranisi 260 milj. €.
- itse laskin, että kyseinen määrä kotitalouksia maalämmöllä säästäisi yhtä paljon energiaa kuin tuottaa 1000 kpl 3 MW tuulimyllyjä, joihin rahaa seuraavan 12 vuoden aikana valtio subventoi 2 miljardia.

http://www.kauppalehti.fi/etusivu/selvitys+maalamm...

Ruotsissa on jo 300 000 öljkattilaa korvattu maalämmöllä. Ruotsi on muutenkin edelläkävijä lähienergiassa. Valtio on jo 20 vuoden ajan tukenut kotitalouksia, jos niihin asenetaan varaavat takat. Myös pellettien polttotekniikka on Ruotsissa Euroopan kehittynein. Maassa on yli 40 pellettitehdasta

Suomessa kaiken kaikkiaan on omituista, että hallitus toisensa jälkeen tekee energiaratkaisunsa suuryrityste ehdoilla.

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Tässä viime syksyn uutinen Sitranselvityksestä, jossa siirtyminen kivihiilestä puuhakkeeseen toisi työpaikkoja ja kasvattaisi taloutta.

http://www.sitra.fi/uutiset/selvitys-siirtyminen-k...

On se perkele kumma asia. Ihminen on käynyt kuussakin eikä suomalaiset poliitikot saa sellaisia veropäätöksiä aikaiseksi, että kivihiiken sijaan ei kannataisi poltaa mitään muuta kuin biopohjaisia polttoaineita.

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Suomen ja varsinkin vihreiden energiapolitiikkaa kuvaa tapaus Martinlaakson voimalaitoksen muuttaminen jätteenpolttolaitokseksi. Vihreät kaatoivat valituksillaan voimalaitoksen muutoksen toimimaan myös jätteillä ja nyt siellä poltetaan ainoastaan kivihiiltä.

http://www.martinlaakso.net/ml-voimala.htm

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Tässä vielä juttu Itävallan energiaratkaisuista, joka on täysin vastakkainen Suomen energiaratkaisuille. Itävallassa energia on asukaslähtöistä ja Suomessa suurteollisuuslähtöistä.

http://yle.fi/uutiset/itavallan_energiapolitiikka_...

Käyttäjän karirosenlof kuva
Kari Rosenlöf

Se on juuri niin kuin kerrot Jaakko ja tuo Itävalta on todella malliesimerkkimaa uusiutuvan energian käytöstä. Ne rakensivat siellä lisäksi yhden ydinvoimalan, mutta eivät koskaan sitä käynnistäneet vaan hylkäsivät laitoksen äänestyksellä ja panostavat täysillä uusiutuviin.

Joskus olen ihmetellen lukenut, ulkomaisten keskustelua jossa he ihmettelevät, että on se ihmeellinen maa tuo Suomi kun ei käytä omia energiavarantojaan. Toinen ihmettelyn aihe on OLK 3 ilmeisesti maailman kalleimaksi rakennukseksi titeerattu ydinvoimala. Jos tuo 8 arvioitua miljardia olisi käytetty hajautettuun energiantuotantoon ei olisi Suomipojalla tarvetta energian ostoon ulkomailta.

Muuta jarrua uusiutuvan käytössä Suomessa ole kuin nimen omaan meidän poliittiset päättäjät. Olen vain aina ihmetellyt, että eikö niitä kiinnosta miljardien eurojen säästöt ostoenergiassa, omavarainen ja huoltovarma energia sekä kymmenet tuhannet työpaikat. Eihän sitä mallia tarvitse todella kovin kaukaa katsoa.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Ydinvoimaahan sitä kuulemma pitäisi rakentaa koko maa täyteen. Puhutaan kotimaisesta energiantuotannosta, vaikka raaka-aine tulee muualta.

Suomalaiset laitevalmistajat pärjäävät erinomaisesti maailmalla kymmenestä satojen megawattien laitetoimituksissa ja leijupolttotekniikalla turpeen, biomassan ja vaikka jätteen ja kivihiilen yhteispoltto osataan. Ja ne paljon parjatut pienhiukkaset saadaan talteen tehokkaasti sähkösuodattimilla. Pienhiukkaset ovat suurin haaste takka- ja kiuaskokoisilla panospolttolaitteilla, joista halutaan saada suuri teho lyhyessä ajassa.

Kun mennään ns. pien-CHP:n alueelle, eli alle megawatin kokoisiin laitoksiin, niin ei se ihan paraatimarssia vielä ole. Bioenergiaan perustuvien voimalaitosten haaste on se, että lämmölle pitäisi olla järkevää käyttöä. Jos sähköhyötysuhde on max. 30 %, niin saisi olla melkein jäähdytystornit tai lampi vieressä, mihin lämmön tuupata. Aluelämpölaitoksissa tuo voi toteutua, mutta mitä pienempään mittakaavaan mennään, niin investointikustannus ei pienene samassa skaalassa.

Oli tilaisuus kerran jutella Pekkarisen kanssa ja tämä totesi, ettei joka navetan taakse ihan ehkä ole järkevä omaa laitosta rakentaa. Siksi 100 kW raja. Yksi syy on juuri tuo kalliiksi käyvä investointi, mennään äkkiä noin 5000 euroa/kW kustnanuksiin ja ylikin. Ollaan myös arvioitu kaasutus-CHP:llä tuotetun sähkön hintaa ja pien-CHP:llä se herkästi voi olla kolminkertainen markkinasähkön tuotantohintaan verrattuna. Tuotantotukia siis tarvitaan.

Pienten lämpölaitosten ja CHP-kehittäjäyritysten tilanne on vielä aika haasteellinen. Kotimarkkinat eivät vedä tarpeeksi ja vienti vaikkapa Keski-Eurooppaan on haasteellista. Pellettilämmitys ei ole lyönyt itseään läpi, vaikkapa maalämmön suosion takia. Hiukkaspäästö-rajoitusten mahdollinen kiristyminen on haasteena tälläkin alueella. Keski-Eurooppalaisia yrytyksiä paikalliset investointi- ja tuotantotuet auttavat merkittävästi, samoin kuin kaikkea ue-tuotantoa.

Biokaasun tuotannossa anaerobisen mädätysprosessin kautta on edelleen muna tai kana-tilanne. Ei ole tuotantolaitoksia ja kun ei ole laitoksia, ei ole kulutusta. Vielä pahempi tilanne kaasun liikennekäytössä. Laitoksemme biokaasuauto toimii kyllä luotettavasti ja pitkällä toimintasäteellä - kunhan vain jaksaa ajaa 20 km edestakaisin tankkaamaan se matkaa varten. Matkan varrellakin pysähdykset pitää suunnitella, että sattuu maakaasuasema kohdalle.

Nestemäisten biopolttoaineiden teknologiota kehitetään, mutta alkuinvestoinnit tulevat niissäkin suuriksi ja tämä ei voi olla näkymättä nesteen hinnassa. UPM ja Vapo eivät ole vielä tehneet päätöstä kaasutukseen perustuvista laitoksistaan. Vaikka EU tukisi noin 100 miljoonalla, niin jostain pitää raapia 400 - 600 miljoonaa. Kuka toimari sen riskin uskaltaa ottaa. Stora Enson ja Neste Oilin konsortio jo heitti pyyhkeen kehään.

Yli kymmenen biojalostamo-hanketta on kaavailussa ympäri Suomen, mutta niistähän moni karsiutuu jo ennen rakennuspäätöstä. Ei vain lyö leiville, vaikka kuinka laskee. Vaikka mediassa reviteltäisiin kuinka. Kohta saadaan ensimmäiset kokemukset Joensuun pyrolyysiöljystä sekä Lappeenrannan biodieselistä. Toivotaan menestystä, mahdollisista lastentaudeista huolimatta.

Neste Oil:in NEXBtl-prosessi on ollut arveluttava palmuöljyn käytön takia, mutta nykyään jo noin puolet on muita kasvirasvoja. Ja kehitteillä on mikrobiologinen prosessi jolla kiinteä lignoselluloosa-materiaali voidaan saada prosessille sopivaan muotoon.

Oma uhka on sitten se, miten pohjoismainen puu luokitellaan EU:ssa. Suomalainen SYKE kun kunnostautui esittämään, että lähimmän 20 - 30 vuoden skenaarioissa pohjoismaisen puun energiakäytössä netto kasvihuonekaasun vähennys ei ole tarpeeksi suuri, johtuen lähinnä uuden puubiomassan hitaasta kasvusta. Tässä pitää olla suomalaisten vaikuttajien hereillä, ettei tehdä metsäisien EU-maiden kannalta hulluja päätöksiä.

Niinkuin haluaisinkin innostua ja hehkuttaa, niin pelkkä optimismi ei ole hyväksi pidemmällä tähtäimellä.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

CHP-laitteen investointi 5000€/kW on tällä hetkellä todellinen, mutta täysin järjetön. Vertailun vuoksi BMW on kehittänyt pakokaasujen hukkalämmön talteenoton, joka tuottaa autossa 10 kW ylimääräistä akselitehoa:

(R. Freymann, W. Strobl, A. Obieglo: The Turbosteamer: A System Introducing the Principle of Cogeneration in Automotive Applications. Motortechnische Zeitschrift, MTZ 05/2008 Jahrgang 69, pp.404-412)

Tuolla hinnalla siis kannattaisi ostaa verovapaa BMW, ottaa siitä pakoputki pellettilämmitysjärjestelmään ja käyttää auton loppuosaa vaikka koirankoppina tai leikkimökkinä. Rahaa vielä jäisikin.

pekka numminen

"Suomi on tutkimusten mukaan maailman neljänneksi energiaomavaraisin maa asukaslukuunsa nähden..."

Paljon Suomea energiaomavaraisempia maita ovat mm. Algeria, Lybya ja Saudi-Arabia. Näillä mailla on lähes rajaton aurinkoenergian potentiaali (jos ei uskontoa huomioida).

"Metsä- ja turverikkauksien lisäksi Suomella on muitakin huomattavan merkityksellisiä uusiutuvia energiavarantoja: biokaasua, aurinkoenergiaa, tuulivoimaa sekä geotermistä energiaa, joiden käyttöä olisi järkevä lisätä." - tai ei olisi...

Mikäli ajatellaan ihan aikuismaisesti, ymmärretään ottaa huomioon tosiasia että Suomi elää viennistä.

Me viemme jalosteita (joiden tuottamiseen kulutamme energiaa) ja tuomme raaka-aineita (kuten energiaa). Mikäli tuottamiemme jalosteiden hinta nousee liikaa (esimerkiksi energiakustannusten noustessa tai energia tukiin kerättyjen verojen takia) olemme kusessa.

Subventoitu kotimainen energiantuotanto on yksi kivi tiellä kohti valtiomme konkurssia. Tuulivoima soveltuu mainiosti vain propellilakkien voimanlähteeksi, useimpia muita kotimaisia voidaan käyttää hillitysti ja harkiten.

Käyttäjän karirosenlof kuva
Kari Rosenlöf

"Paljon Suomea energiaomavaraisempia maita ovat mm. Algeria, Lybya ja Saudi-Arabia. Näillä mailla on lähes rajaton aurinkoenergian potentiaali (jos ei uskontoa huomioida)."

En kohta muistakaan keskustelua energiasta, jossa tuota uskonto aspektia ei olisi otettu mukaan. Saksa on yksi johtavia aurinkoenergiamaita maailmassa ja Suomessa on suht samat aurinkoolosuhteet kuin pohjois Saksassa.

"Mikäli ajatellaan ihan aikuismaisesti, ymmärretään ottaa huomioon tosiasia että Suomi elää viennistä."

Totta. Tätä bisnestä isolla kädellä tekevät uusiutuvien parissa kaikki mainitsemani maat ja vienti vetää. Ei valitettavasti meillä.

"Me viemme jalosteita (joiden tuottamiseen kulutamme energiaa) ja tuomme raaka-aineita (kuten energiaa). Mikäli tuottamiemme jalosteiden hinta nousee liikaa (esimerkiksi energiakustannusten noustessa tai energia tukiin kerättyjen verojen takia) olemme kusessa."

Energia kulut ovat nousseet ja nimen omaan koko ajan nousussa koska emme tuota niitä itse vaikka voisimme. Kuinka voi olla halvempaa toimia ostoenergian varassa jos sen voi itse tuottaa? Luulen että 9 miljardin nettotuonti rikottiin viimevuonna. Kuinkas työpaikat? Olisi mahdollista työllistää ihmisiä huikeat määrät alalla Uudet alan innovaatiot? Niistä niitä vientiartikkeleita nousee. Ymmärtääkseni esimerkiksi Itävallassa yli 200 000 henkilöä työllistyy uusiutuvien parissa ja raha kiertää paikallisesti omassa maassa.

"Subventoitu kotimainen energiantuotanto on yksi kivi tiellä kohti valtiomme konkurssia. Tuulivoima soveltuu mainiosti vain propellilakkien voimanlähteeksi, useimpia muita kotimaisia voidaan käyttää hillitysti ja harkiten."

Kerrotko tarkemmin tuosta kivestä? Ei tule mieleeni yhtään maata joka satsaa uusiutuviin ja olisi konkurssin partaalla. Katso nyt vaikka Saksaa, Ruotsia, Tanskaa, Itävaltaa jne. Ja lisäksi jokainen edellä oleva maa tekee loistavaa vienti businesta uusiutuvien saralla. Lisäksi ei takerruta vain tuulivoimaan, koska se on vain yksi hyvin pieni osa energian tuotantoa. Suomesta alle prosentti koko energian tuotanto potista.

Avaatko vielä lopuksi millä se energia pitäisi teknistalodellisesti mielestäsi tuottaa? Ottaen huomioon tuokaikki edellä mainittu. Mielellään näkökulmaa vielä huoltovarmuuden kannalta. Kaikesta käyttämästämme energiasta yli 70 prosenttia tulee ulkomailta. mm maakaasu 100% Venäjältä. Mikäli kaasua ei jostain syystä saada, on kaasu loppu noin kahdessa tunnissa huipputehon aikaan.

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Tässä Mikko Mäkisen analyysi vihreän teknologian tilasta. Ainakin pörssi-inedeksit uusiutuvien teollisuuden alalla ovat syöksyneet hurjaan alamäkeen.

http://ilmastorealismia.blogspot.fi/2012/05/vihrea...

Tanskan uusiutuvien teknologia perustuu 95 % Vestaksen liiketoimintaan, joka on tällä hetkellä todellisissa vaikeuksisa ja joutunut irtisanomaan tuhansia. Valtio tukee jollakin tavalla yritystä työpaikkojen säilyttämiseksi.

Ja kokursseja on ollut paljon alalla Saksassakin. Energiawenden alkuhuumassa perustettiin satoja yrityksiä aurinkovoiman rakentamiseen, jotka ovat nyt muutamassa vuodessa häipyneet kiinalaisten tieltä.

Saksassa tuulivoimarakentamisessa työpaikkoja on lähinnä syntynyt Bremenin ympäristöön, jossa kaupungin tuella on investoitu rajusti merivoimaloiden kalustoon ja rakentamiseen telakoita myöten.

pekka numminen

"Kuinka voi olla halvempaa toimia ostoenergian varassa jos sen voi itse tuottaa?"

Mieti tätä yleisemmällä tasolla niin ehkä tajuat: "Kuinka voi olla halvempaa toimia osto X varassa jos sen voi itse tuottaa?"

1a) Mitä sellaista Suomeen tuodaan mitä täällä olisi MAHDOTONTA valmistaa itse? Miksi ei kielletä kaikkea tuontia, koska sehän olisi meille (käsityksesi mukaan) taloudellisesti järkevää? Kaikki kannattaisi valmistaa itse ja lopettaa koko kansainvälinen kauppa (ei tuontia, ei tarvita vientiäkään)?

1b) Miksi Pohjoiskorean Junch-aate ja vastaavat eivät toimi käytännössä?

"Katso nyt vaikka Saksaa..."

Rikkaalla on varaa olla tyhmä ja tehdä huonoja päätöksiä, köyhällä ei.

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/ulkomaat/saksan-en...

Saksa tuottaa suuren osan energiastaan halvalla hiilellä, silti Saksassa sähkö on kallimpaa kuin Suomessa. Tuulivoimalle annetut miljardien subventiot imuroidaan yrityksiltä ja veronmaksajilta pois verottamalla kannattavaa tuotantoa raskaalla kädellä.

http://www.talouselama.fi/uutiset/eu+saattaa+hylat...

Kysyntä laskee > tuotteet halpenevat ja osa tuottajista lopettaa (konkurssi).

Kiina voi olla pian suurissa vaikeuksissa aurinko- ja tuulienergiateollisuuksien liian suurten kasvuhaaveiden takia.

Jos suomalaiset olisivat investoineed hulluna tuuli- ja aurinkoenergian kehittelyyn, niin nyt meillä kaikki ko. yhtiöt olisivat konkurssissa, ja rahoittajat ulosotossa, koska suurimmalla tuottajalla on ylikapasiteettia.

"China’s green crash is a textbook example of what happens when central planners substitute their economic decrees for the complex supply and demand decisions of a market. Compounding the missteps of China’s green planners was a belief that the West’s love affair with green power was here to stay, despite its higher cost and unreliability. Believing that it could meet the world’s surging demand for solar and wind power, the Chinese state – from the supreme planning agency, the National Development and Reform Commission down to city governments and state-owned banks – gave Chinese manufacturers near-monopoly powers and all-but-free money."

http://www.windaction.org/posts/39268-why-china-s-...

Käyttäjän karirosenlof kuva
Kari Rosenlöf

Rupeaa menemään tosiaan asian vierestä, mutta kai tähän on jotain kommentoitava.
Ensinnäkään energia ei ole kaikki vienti ja tuonti tuote. Se on yksi merkittävä sektori molemmin puolin, sekä viennissä, että tuonnissa. Olisi mukava kun pysyttäisiin aiheessa eikä sotketa koko vienti ja tuonti sektoria tähän puhumattakaan vielä Pohjois-Korean politiikkaa.

Mielestäsi ei siis ole järkevää paikata vaihtotasetta tuottamalla energiaa itse ja samalla kehittyä alan vientimarkkinoilla sekä hakea uusiutuvan energian globaaleista kasvumahdolllisuuksista siivua kuten muut tekevät? Näin näkevät myös asiantuntijat energia-alalla.

Eli jatkakaamme lisää ostoenergian varassa elämistä ja siitä maksamista? Hintalappu rupeaakin jo olemaan jo sen 9 miljardia euroa. Ei muuta kuin kivihiiltä tuuttiin, lisää öljyn ja maakaasun tuontia maahan sähköä toki unohtamatta. Niin mitäpä sitä itse omia resursseja tuhlaamaan.

Pelkästään metsistä jää korjaamatta valtavat määrät puuta.Suomen runkopuureservi vastaa energiamäärältään noin 4 412 terawattituntia (TWh). Puun laskennallinen vuosikasvu on noin 200 terawattituntia). Puuta voimme käyttää vuosittain energiaksi 105-107 TWh, mikäli ohjaamme osan puuaineksesta sellun valmistukseen tai sahatavaran raaka-aineeksi.

Turpeen vuosittainen kasvu Suomessa on energia-arvoltaan noin 37 terawattituntia (TWh) eli noin 10 prosenttia koko maamme tarvitsemasta primäärienergiasta.

Geotrmistä energiaa voimme kohtuu helposti geologian tutkimuslaitoksen tutkijan mukaan hyöduntää kohtuullisen helposti 60 TWh

Agrobiomassa voisimme hyödyntää 20 TWh sisältäen lannan ja niin edelleen...vielä on iso osa jakeista hyödyntämättä.

Onko huoltovarmuus näkökulma mielestäsi on turha? Alan uskomattomat työllistämis vaikutukset kannattaa unohtaa? Uudet teknologiat ja viennin mahdollisuus haudata?

Näet siis että on täysin järkevää toimintaa olla miltei kokonaan tuontienergian varassa eikä mennä ja kehittyä eteenpäin. Euroopan tasolla tuontienergia on noin 50 prosenttia Suomessa yli 73 prosenttia. Vaikkakin meillä on huikeat mahdollisuudet ja luonnonvarat verrattuna useisiin kipailija maihin.

Näet näköjään uusiutuvan energian niin kapealla sektorilla, että tämä ei kovin rakentavaksi mene. Uusiutuva kun käsittää niin paljon muutakin kuin tämän auringon ja tuulen. Huomautan vielä, että Suomessa tuotetusta energiasta tuotettiin viime vuonna tuulella alle prosentti ja auringolla ei promilleakaan. Uusiutuva energia käsittää hyvin laajan kirjon eri energiamuotoja joihin pitäisi panostaa ja hakea saumaa valtavista markkinoista globaalilla alalla, luonnollisesti olla unohtamatta myöskään tuuli ja aurinkoenergia mahdollisuuksia.

Noista edellisen postauksen kysymyksistä en ymmärtänyt saaneeni yhtään vastausta.

Juhani Piri

"Turpeen vuosittainen kasvu Suomessa on energia-arvoltaan noin 37 terawattituntia (TWh) eli noin 10 prosenttia koko maamme tarvitsemasta primäärienergiasta."

Puhutaanko tässä nyt ihan kaikista soistsa mitä suomesta löytyy vai kaikista suojelemattomista soista vai käytössä olevista turvekentistä.. Ei kun hetkinen eihän käytössä olevilla turvekentillä enää turve kasva....

Käyttäjän karirosenlof kuva
Kari Rosenlöf

Suomen nykyisestä suoalasta on suojeltu 13 prosenttia eli 1,13 miljoonaa hehtaaria. Tuotannossa on tietolähteestä riippuen 0,6- 1 prosenttia. Vertailun vuoksi 0,3 prosenttia on teiden alla ja 0,6 prosenttia tekojärvien alla. 85 prosenttia soista ei sovellu tuotantoon. Suot joilta tuotanto lopetetaan jatkavat edelleen kasvua riippuen alueiden käyttötarkoituksesta. 37 terawattituntia on Hki yliopiston professorin väitöskirjasta oleva luku. Ymmärtääkseni se tarkoittaa kaikkien soiden vuotuista kasvua, eli ei se turve ainakaan heti lopu. ( Tarkastin muistiinpanoistani, mutta asian voi tarkastaa mikäli kiinnostaa tuosta työstä)

Laitan tänne blogiin aiheesta kirjoituksen myöhemmin kunhan muokkailen vielä sitä vielä vähän uuteen uskoon, koska ajat ovat tuosta hivenen muuttuneet, mutta mikäli aihe kiinnostaa olen sen julkaissut aikaisemmin http://riihi.mtk.fi/epaper_MT/products/MT_-2013-07...

Juhani Piri Vastaus kommenttiin #31

Eli nopeasti ala-asteen matematiikalla laskettuna

13% suojeltuja + 85% ei sovellu tuotantoon = 98%

2% suoalasta kelpaa tuotantoon ja tästä on tuotannossa jo ~0,8% ja tuotannossa olevat suot eivät kasvata turvekerrosta joten jäljelle jää 1,2%.

1,2% 37 terawattitunnista = 0,444 TWh/v.

******

Jos taas tuohon 85%:n on laskettu jo nuo suojellut suot mukaan (jota kyllä epäilen vahvasti) niin laskukaava on seuraava.

15% suoalasta kelpaa tuotantoon ja tästä on tuotannossa jo ~0,8% ja tuotannossa olevat suot eivät kasvata turvekerrosta joten jäljelle jää 14,2%.

14,2% 37 TWh:sta = 5,254 Terawattituntia.

pekka numminen

"Mielestäsi ei siis ole järkevää paikata vaihtotasetta tuottamalla energiaa itse ja samalla kehittyä alan vientimarkkinoilla sekä hakea uusiutuvan energian globaaleista kasvumahdolllisuuksista siivua kuten muut tekevät? Näin näkevät myös asiantuntijat energia-alalla."

Ei välttämättä. Verottamalla/valtion ohjaamana tuotettu kehitys ei välttämättä ole kestävää. Subventoinnin varaan rakentunut tuotanto ei välttämättä ikinä kannata ilman subventointia, eli ei ole taloudellisesti järkevää.

"Eli jatkakaamme lisää ostoenergian varassa elämistä ja siitä maksamista?..."

Esimerkiksi bioöljyn tuottaminen ei välttämättä ole taloudellisesti kannattavaa vielä vuosikymmeniin. Tuotantoa voi kehitellä, mutta mikäli yritykset eivät tee sitä ilman valtion subventaatiota, se tarkoittaa ettei yritysten ammattilaiset usko siihen (ei ole taloudellisesti järkevää). Millä perusteella joku vaaleilla valittu jamppa a (ministeri) hännystelijöineen tietää paremmin?

Subventointi on aina riskipitoinen ratkaisu. Jos jotain alaa/tuotantoa tuetaan, koska se ei itse kannata, niin vastaavasti kannattavia aloja verotetaan raskaammin ja heikennetään näiden kannattavuutta.

Esimerkiksi tuulivoiman osalta linkitin sinulle arvioita siitä että kyseinen teollisuuden ala olisi ehkä vaikeuksissa, joten jos siihen olisi panostettu enemmän, niin tappiota olisi tehty.

"Onko huoltovarmuus näkökulma mielestäsi on turha?"

On. Olemme liian riippuvaisia mailmankaupasta, jotta voisimme kuvitella selviytyvämme ilman sitä. Siis huoltovarmuus = kilpailukykyiset tuotteet joita viemme, ja näillä rahoitamme tarvitsemamme tuotteet.

Esimerkiksi Kuuba, Pohjois-Korea tai Iran eivät ole kauppasaarrossa. Nämä maat voivat ostaa elintarvikkeita, raaka-aineita, energiaa... aivan vapaasti. Näillä mailla on ongelma etteivät muut maat osta heidän tuotteitaan ja että erityisesti Yhdysvallat kieltää yrityksiään käymästä kauppaa näiden maiden kanssa. Jos Iranilainen yhtiö ei voi ostaa amerikkalaista riisiä, niin tämä voi silti ostaa kiinanalista tai thaimaalaista aivan vapaasti. Kyse on vain ja ainoastaan kyvystä maksaa tuonti viennillä.

"Alan uskomattomat työllistämis vaikutukset kannattaa unohtaa?"

Jos Suomeen olisi perustettu useampi tuulivoimaloita tuottava tehdas 10-20 vuotta sitten (valtion rahalla) ja nämä olisi työllistäneet satoja työntekijöitä, ne olisi nyt kaikki konkurssissa ja valtio olisi menettänyt rahat. Yritä nyt ymmärtää nihkeyteni hypätä kelkkaan joka: a) voi olla hyvä idea, b) voi kannattaa tulevaisuudessa ja c) voi tuottaa mukavasti tuloja... mutta se voi myös d) mennä konkurssiin taloudellisesti kannattamattomana.

"Mielestäsi ei siis ole järkevää paikata vaihtotasetta tuottamalla energiaa itse ja samalla kehittyä alan vientimarkkinoilla sekä hakea uusiutuvan energian globaaleista kasvumahdolllisuuksista siivua kuten muut tekevät? Näin näkevät myös asiantuntijat energia-alalla."

Jos yleisesti tiedettäisiin jonkun tuotteen olevan erittäin kannattava, niin avoin kilpailu söisi suuret tuotot, koska jakajia olisi myös hyvin monia. Ei energia ole mikään erikoisuus ja eroa kaikesta muusta tuotannosta. Sitä kannattaa tehdä jos siitä saatava hinta on hyvä, mutta sitä ei kannata tehdä jos hinta on huono.

Jos mailmalla kehitetään vaikka joku uusi hieno biotehdas, niin sen osien valmistus toteutetaan Kiinassa tms. maassa missä energia on halpaa ja verot kohtuulliset/pienet. Jos me nostamme energian hintaa ja veroja, jotta voimme subventoimalla kehittää jotain uusia hienoja keksintöjä, niin meille jää vain luu käteen.

" Uusiutuva energia käsittää hyvin laajan kirjon eri energiamuotoja joihin pitäisi panostaa ja hakea saumaa valtavista markkinoista globaalilla alalla..."

Mailman suuret ja pienet energiayhtiöt kehittelevät jatkuvasti erilaisten energiamuotojen käytönnön sovelluksia. En usko että Suomen valtion johtama/subventoima kehittely olisi huomattavasti parempi idea kuin että odotetaan ja katsotaan mitä kehittyy ja hyödytään sitten uusista ratkaisuista. Tällöin vältytään kehittelykuluilta ja mahdollisista epäonnistumisten aiheuttamilta tappioilta, mutta myös menetetään aluksi saatavat huipputuotot, kunnes kilpailu väistämättä syö katteet.

Tiedätkö miksi Talvivaaran kaivos ei tuota? Kaivosalalla on voimakas kilpailu ja jos tuotteiden hinnat nousevat, niin tuotantokapasiteetti kasvaa, joten hinta laskee. Ja kun hinta laskee niin kapasiteettia poistuu (lomautuksia/konkursseja). Samoin käy kaikkien muiden raaka-aineide ja teollisuustuotteiden osalla.

Valtion tehtävä ei ole seikkailla businesmailmassa ja etsiä uusia loistavia business ideoita, tämän tekee paremmin ketterämpi ja paremmin johdettu yksityinen sektori. Valtion tulee tuottaa välttämättömyyspalvelut ja verottaa kevyesti itseohjautuvaa yksityistä sektoria.

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen

Pekka:

"Siis huoltovarmuus = kilpailukykyiset tuotteet joita viemme, ja näillä rahoitamme tarvitsemamme tuotteet."

Tuossa on väärä merkki välissä. =-merkin oikealla puolella kuvaat normaalitilanteen, jossa kauppaa käydään ja hyödykkeitä on saatavilla rahaa vastaan.

Huoltovarmuus taas liittyy poikkeuksellisiin tilanteisiin maailmalla tai Suomessa, kuten poliittisiin ja uskonnollisiin kriiseihin tms, jotka vaikuttavat esim. energian saantiin. Aina ei kaikkea välttämättä saa edes rahalla tai sitten hinta on noussut pilviin. Öljykriisit antoivat esimakua. Nyt olemme vielä riippuvaisempia öljystä, ja myös monesta muusta hyödykkeestä.

Huoltovarmuus on siis varautumista niukkuuteen. Ei ole huono asia, että esim. energiantuotantoon on sisäänrakennettuna valmius kohdata energiakriisejä. Tuohon valmiuteen voisi kuulua hajautettu enrgiantuotanto kotimaisista energialähteistä.

pekka numminen

"Nyt olemme vielä riippuvaisempia öljystä, ja myös monesta muusta hyödykkeestä." Ei pidä paikkaansa.

70-luvun öljykriisi oli erityisen voimakas koska Suomessakin oli totuttu hyvin halpaan öljyyn. Siitä käytettiin jopa perusvoiman tuotannossa. Energiantuotantomme oli siis suurelta osin vain öljyn varassa.

Öljykriisinkin aikaan meillä ei vielä ollut ydinvoimaloita, eikä mahdollisuutta ottaa nopeasti käyttöön kivihiilivoimaloita. Vasta öljykriisin jälkeen Suomessa on neljännes sähköstä tuotettu ydinvoimalla, joten öljyn voimakkaat hinnanvaihtelut eivät ole enää niin vakavia Suomelle.

Itsenäisen Suomen historiassa ei ole ollut yhtään kriisiä, missä raaka-aineita ei oltaisi saatu ulkomaisella valuutalla, jos sitä olisi ollut. Suomen ollessa osa Ruotsin valtakuntaa oli nälkävuosia, koska ei ollut riittäviä tieverkko-/satama-/jäänmurto- kapasiteettia kuljettaa elintarvikkeita talvisin, mikäli sato epäonnistuisi.

Energiatuotannon kehittäminen kotimaisten lähteiden lisäämiseksi ja kriisitilanteiden varalle on järkevää. Mutta se pitää tehdä maltilla ja hyvin suunniteltuna, eikä kiireellä ja suurilla kustannuksilla.

Tällä hetkellä turpeen laajamittainen käyttö ei ole taloudellisesti järkevää, koska kivihiili on hyvin halpaa. Turpeen rajattu teollinen käyttö, jotta tarvitessa voidaan/osataan tuotantoa lisätä on eri asia. Turve ei mätäne soille, vaan voimme rauhassa odottaa että kivihiilen hinta tulevaisuudessa nousee, jolloin turpeen käyttöä on järkevä lisätä.

Puusta/öljykasveista etc. ei tällä hetkellä kannata valmistaa polttoaineita/energiaa, koska kivihiili on hyvin halpaa. Tämänkin osalta teknologiaa voi toki kehitellä tuotanto asteelle.

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen Vastaus kommenttiin #34

No miten sen ottaa. Varmasti olemme riippuvaisempia monista tuontihyödykkeistä kuin 40 vuotta sitten. Suomi oli silloin paljon sulkeutuneempi ja siten ulkomaankauppaa käytiin vähemmän. Se on totta, että energian ja sähkön tuotannossa olemme nyt vähemmän riippuvaisia öljystä, mutta liikenteessä olemme vähintään yhtä riippuvaisia.

Suomi pärjäsi silloin, koska öljyä saatiin Neuvostoliitosta, eikä ollut niin riippuvainen OPEC:n öljystä. Jos olisi ollut, paljon huonommin olisi käynyt. Osittain siksi sanoin sen olevan esimakua.

Riippuvuus öljystä tulee siitä, että sen saatavuus ja hinta vaikuttaa suoraan tai välillisesti melkein kaikkeen. Esim. mikä täällä liikkuu ilman öljyä? Kannattaako tulevaisuutta rakentaa sille oletukselle, että öljyn hinta ja saatavuus pysyy samana? Mikä takaa sen, että saamme öljyä inhimilliseen hintaan lähivuosikymmeninä? Öljynkulutus kasvaa koko ajan maailmalla, ja uusia lähteitä löytyy vähemmän kuin kulutus kasvaa.

Toimituksen poiminnat